Raskaus muuttaa kehoa monella tavalla, mutta lantionpohjan muutokset jäävät usein vähemmälle huomiolle. Lantionpohja on lihaksisto, joka kannattaa kohtua, virtsarakkoa ja peräsuolta, ja se sopeutuu raskauden aikana jatkuvasti kasvavaan kuormitukseen. Muutokset ovat osin hormonaalisia ja osin mekaanisia, ja ne alkavat jo raskauden varhaisvaiheessa. Ymmärtämällä mitä lantionpohjassa tapahtuu raskauden aikana, on helpompi hahmottaa miksi lantionpohjan harjoittelu on tärkeää jo ennen synnytystä.
Mitä lantionpohjalle tapahtuu raskauden aikana
Lantionpohja kantaa normaalisti noin 70 prosenttia vatsaontelon paineesta, mutta raskauden edetessä kasvava kohtu lisää tätä kuormitusta jatkuvasti. Kolmannella kolmanneksella sikiön paino, lapsivesi ja istukka yhdessä voivat painaa lantionpohjaa merkittävästi, erityisesti seisoma-asennossa ja liikkuessa. Lantionpohjan aukkoalue, jota kutsutaan levator hiatukseksi, laajenee raskauden aikana mitattavasti ultraäänitutkimuksissa, mikä kertoo kudosten sopeutumisesta kasvavaan kuormitukseen.
Tämä on normaali ja tarkoituksenmukainen muutos, mutta se tarkoittaa myös sitä että lantionpohjan tukitoiminto heikkenee väliaikaisesti raskauden loppupuolella. Muutokset eivät tapahdu ainoastaan lihaksissa vaan myös sidekudoksessa, hermoissa ja verisuonistossa, mikä selittää miksi lantionpohjan palautuminen raskauden jälkeen vie oman aikansa riippumatta siitä, miten synnytys sujuu.
Hormonien vaikutus lantionpohjan kudoksiin
Raskaushormonit muuttavat lantionpohjan kudosten rakennetta tavalla, joka valmistaa kehoa synnytykseen. Progesteroni rentouttaa sileää lihaskudosta koko kehossa, ja tämä vaikutus ulottuu myös lantionpohjan lihaksiin ja sidekudoksiin. Relaxiini on toinen keskeinen raskaushormoni, joka hajottaa kollageenisäikeitä ja pehmentää lantionpohjan sidekudosta sekä lantion nivelsiteitä. Tämä pehmentyminen on välttämätöntä synnytykseen valmistautumisessa, koska se mahdollistaa lantion laajentumisen ponnistusvaiheen aikana.
Hormonaalisten muutosten vaikutukset alkavat jo raskauden ensimmäisellä kolmanneksella ja voimistuvat raskauden edetessä. Relaxiinin pitoisuus veressä on korkeimmillaan ensimmäisen kolmanneksen lopussa, minkä jälkeen se laskee hieman mutta pysyy koholla koko raskauden ajan. Hormonien aiheuttama kudosten pehmentyminen ei rajoitu pelkästään lantionpohjaan, vaan se näkyy myös muissa lantion nivelissä ja ligamenteissa, mikä selittää miksi moni odottava äiti kokee lantiokipuja ja epävakauden tunnetta raskauden edetessä.
Lantionpohjan oireet raskauden aikana
Lantionpohjan muutokset voivat näkyä erilaisina oireina jo raskauden aikana, ennen synnytystä. Virtsankarkailu on yksi yleisimmistä, ja se johtuu sekä kasvavan kohdun paineesta että hormonien aiheuttamasta kudosten pehmentymisestä. Tutkimusnäytön mukaan jopa kolmasosa odottavista äideistä kokee virtsankarkailua jossakin raskauden vaiheessa, ja raskauden aikainen karkailu on myös merkittävä riskitekijä synnytyksen jälkeiselle karkailulle.
Painon tunne lantiossa tai emättimessä on myös tavallinen oire, ja se johtuu suoraan lantionpohjan kasvavasta kuormituksesta. Oire voimistuu usein raskauden edetessä ja on voimakkaimmillaan illan suussa pitkän päivän jälkeen. Joillakin naisilla esiintyy myös lantionpohjan ylijännityksen oireita kuten kipua tai tiheävirtsaisuutta, koska lantionpohja voi reagoida kasvavaan kuormitukseen jännittymällä suojamekanismina. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti, eikä niiden esiintyminen raskauden aikana tarkoita automaattisesti, että ne jatkuvat synnytyksen jälkeen. Jos oireet kuitenkin häiritsevät arkea, ne kannattaa ottaa puheeksi fysioterapeutin kanssa jo odotusaikana.
Miksi lantionpohjan harjoittelu kannattaa aloittaa jo raskausaikana
Lantionpohjan harjoittelu raskausaikana on perusteltua useasta syystä. Harjoittelu auttaa ylläpitämään lihasten toimintakykyä tilanteessa, jossa hormonaaliset muutokset ja kasvava kuormitus heikentävät kudosten tukitoimintoa. Tutkimusnäytön mukaan raskausaikana aloitettu lantionpohjaharjoittelu vähentää synnytyksen jälkeistä virtsankarkailua merkittävästi verrattuna naisiin, jotka aloittivat harjoittelun vasta synnytyksen jälkeen.
Harjoittelun hyöty ei rajoitu pelkästään lihaksen vahvistamiseen, vaan se parantaa myös lihasten hallintaa ja koordinaatiota, mikä on tärkeää sekä raskauden aikana että synnytyksessä. Hyvin toimiva lantionpohja pystyy sekä supistumaan että rentoutumaan tehokkaasti, ja juuri tämä rentoutumiskyky on keskeistä ponnistusvaiheen aikana. Raskausaikana lantionpohjaharjoittelu on turvallista koko raskauden ajan. Fysioterapeutti voi arvioida tilanteen ja ohjata harjoittelun oikealle tasolle erityisesti silloin, kun oireita esiintyy jo odotusaikana, koska oireet voivat viitata joko heikentyneeseen tai ylijännittyneeseen lantionpohjaan, joiden hoito eroaa toisistaan.
Yhteenveto
Lantionpohja muuttuu raskauden aikana sekä hormonaalisten että mekaanisten tekijöiden vaikutuksesta. Nämä muutokset ovat välttämättömiä synnytykseen valmistautumisessa, mutta ne voivat näkyä myös erilaisina oireina jo odotusaikana. Lantionpohjan harjoittelu raskausaikana on tutkitusti tehokas tapa tukea lantionpohjan toimintaa ja vähentää synnytyksen jälkeisiä oireita.
Reijolan Fysioterapiassa tavoitteemme ei ole pelkästään saada oiretta pois. Tavoitteemme on saada sinut kuntoon ja pysymään kunnossa. Käy tutustumassa lantionpohjan fysioterapiapalveluihimme ja katso kuka sinua hoitaa.
Tietoa kirjoittajasta
Tämän blogin on kirjoittanut Ronja Schavikin, fysioterapeutti (AMK). Ronja on erikoistunut raskaus- ja synnytyksen jälkeiseen fysioterapiaan sekä lantionpohjan fysioterapiaan. Hän työskentelee Reijolan Fysioterapiassa Joensuussa ja auttaa synnyttäneitä naisia palaamaan arkeen ja liikuntaan turvallisesti ja yksilöllisesti.
Lue myös
Kuinka liikkua raskausaikana
Lantionpohjan harjoittelu synnytyksen jälkeen
Virtsan karkailu synnytyksen jälkeen
Tutustu myös meidän palveluihimme
Fysioterapia Joensuu
Hieronta Joensuu
Tukipohjalliset Joensuu
Lantionpohjan fysioterapia miehille Joensuu
Lantionpohjan fysioterapia naisille Joensuu
Golf Fysioterapia Joensuu
Raskaushieronta Joensuu
Purentalihashieronta Joensuu
Lähteet
Manzotti A, Fumagalli S, Zanini S, ym. What is known about changes in pelvic floor muscle strength and tone in women during the childbirth pathway? A scoping review. European Journal of Midwifery. 2024.
Pelvic floor structural changes during the first singleton pregnancy and the risk factors of stress urinary incontinence. BMC Pregnancy and Childbirth. 2025.
Zarzecka J, ym. Influence of pregnancy and mode of delivery on pelvic floor function: a review of literature. Ginekologia Polska. 2024.
Beyer I, ym. Postpartum Anorectal and Pelvic Floor Disorders: Evaluation, Treatment, and Prevention. PMC. 2025.
