Mikä on sopiva hierontaväli?

Minulta kysytään säännöllisesti, että kuinka usein hieronnassa pitää käydä? Olen huomannut, että noin kuukauden hierontaväli toimii ylläpitona useimmille asiakkaille. Se on riittävän tiheä pitämään lihakset toimintakunnossa, mutta ei liian tiheä arjen kannalta. Tämä on kliininen havainto, ei tutkimusnäyttöön perustuva fakta.

Optimaaliselle hierontavälille ei nimittäin ole vahvaa tutkimusnäyttöä. Tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä akuuttien tilojen hoitoon. Tässä blogissa käydään läpi mitä tiedetään, mitä ei ja miten oman kehon viestejä kannattaa kuunnella.

Lyhyt vastaus ensin

Hierontaväli riippuu siitä, miksi hieronnassa käyt. Tavoite määrittää rytmin enemmän kuin mikään muu.

Jos hieronta on osa akuutin vaivan hoitoa, käyntikerrat ovat tiheämpiä ja harventuvat tilanteen parantuessa. Jos hieronta on ylläpitoa, yksi tai kaksi kertaa kuussa on useimmille sopiva rytmi. Jos käyt hieronnassa vain silloin kun keho vaatii, se on myös validi tapa, kunhan kuuntelet kehon viestejä herkästi.

Ei ole yhtä oikeaa vastausta. On vain erilaisia tilanteita ja erilaisia ihmisiä.

Akuutissa vaiheessa tiheämmin

Kun hieronta on osa akuutin vaivan hoitoa, tiheämpi rytmi tuottaa paremman tuloksen. Tämä on yksi selkeimmistä tutkimusnäytön löydöksistä hieronnan annostelusta.

Tutkimuksissa niskakivun hoidossa 60 minuutin hieronta kahdesta kolmeen kertaan viikossa tuotti merkittävästi paremman tuloksen kuin harvempi käyntiväli. Lyhyemmät 30 minuutin sessiot eivät tuottaneet tilastollisesti merkittävää hyötyä riippumatta käyntitiheydestä.

Käytännössä tilanne on kuitenkin monimutkaisempi. Olen huomannut vastaanotollani, että kun lihakset ovat olleet pitkään jumissa, kolmesti viikossa hierominen ei toimi. Hieronta aiheuttaa viivästynyttä lihasarkuutta, ja jos seuraava käynti osuu juuri arkuuden huippuun, kokemus on epämiellyttävä eikä tulos ole paras mahdollinen. Viikon väli on useimmiten toimivampi lähtökohta, jolloin keho ehtii reagoida edelliseen käyntiin ennen seuraavaa.

Akuutti vaihe on siis eri asia kuin ylläpito ja vaatii oman rytminsä.

Ylläpitohieronta, kuinka usein?

Ylläpitohieronnalle ei ole tutkimusnäyttöä optimaalisesta välistä. Tämä on rehellinen vastaus kysymykseen jota kysytään usein. Tutkimukset ovat keskittyneet hoitojaksoihin, ei siihen miten usein terveen tai hyväkuntoisen ihmisen kannattaa käydä hieronnassa ylläpitona.

Kliinisen kokemuksen perusteella noin kuukauden väli toimii useimmille. Se on riittävän tiheä pitämään lihakset toimintakunnossa ja estämään jännitysten kasaantumista, mutta ei niin tiheä että siitä tulisi arjen rasite.

Fyysisesti kuormittavassa työssä tai aktiivisesti urheilevilla tiheämpi rytmi on usein perusteltu. Rakennus- tai hoitotyö, intensiivinen harjoittelu tai jatkuva stressi kasauttavat lihasjännitystä nopeammin, jolloin kahden viikon välein tapahtuva hieronta voi olla järkevämpi lähtökohta. Stressaantuneilla hieronnan psykologiset hyödyt korostuvat ja kaksi kertaa kuussa voi olla perusteltu rytmi silloin kun kuormitus on jatkuvaa.

Kroonista kipua sairastavilla hierontaväli sovitetaan aina yksilöllisesti tilanteen mukaan. Se voi vaihdella hoitojakson aikana tiheämmästä rytmistä ylläpitoon tilanteen kehittyessä.

Ylläpitoväliin vaikuttavat työn fyysinen kuormitus, harrastusten intensiteetti, stressitaso ja se miten hyvin keho palautuu muuten. Kuukausi on hyvä lähtökohta, josta voi hakea oman rytminsä.

Kuuntele omaa kehoasi

Paras mittari hierontavälille on oma keho. Se kertoo milloin on aika palata, jos osaa kuunnella sen viestejä.

Tyypillisiä merkkejä siitä, että hieronta-aika on lähestymässä ovat niska-hartiaseudun kasvava jäykkyys, lihakset, jotka tuntuvat kovemmilta kuin normaalisti, unenlaadun heikkeneminen ilman selkeää syytä tai yleinen raskaan olon tunne kehossa. Nämä eivät ole hätämerkkejä vaan kehon normaalia viestintää.

Moni asiakas oppii ajan myötä tunnistamaan oman syklinsä. Joillakin se on täsmälleen kolme viikkoa, toisilla kuusi viikkoa. Kun oman rytmin oppii tunnistamaan, hieronta-ajan varaaminen muuttuu ennakoivaksi eikä reaktiiviseksi. Tällöin ei enää odoteta, että tilanne pahenee ennen kuin varataan aika.

Ennakoiva hieronta on tehokkaampaa kuin korjaava. Kun lihakset käsitellään ennen kuin jännitykset ovat kerääntyneet viikoiksi, käynti on miellyttävämpi ja tulos on parempi. Reaktiivisessa hieronnassa lähdetään aina enemmän alijäämältä.

Yhteenveto

Hierontaväli ei ole yksi numero, joka sopii kaikille. Se riippuu tavoitteesta, elämäntilanteesta ja kehon viestejä.

Akuutissa vaiheessa tiheämpi rytmi tuottaa paremman tuloksen. Viikon välein tapahtuva hieronta on useimmiten toimivampi lähtökohta kuin liian tiheä käyntiväli, koska keho tarvitsee aikaa reagoida edelliseen käyntiin ennen seuraavaa.

Ylläpitoon noin kuukauden väli toimii useimmille. Fyysisesti kuormittuneille tai aktiivisesti urheileville tiheämpi rytmi voi olla perusteltu. Keho kertoo milloin on aika palata, jos sen viestejä osaa kuunnella. Kasvava jäykkyys, lihakset, jotka tuntuvat kovemmilta kuin normaalisti tai unen laadun heikkeneminen ovat merkkejä siitä, että hieronta-aika lähestyy.

Ennakoiva hieronta on tehokkaampaa kuin korjaava. Kun lihakset käsitellään ennen kuin jännitykset ovat kerääntyneet viikoiksi, tulos on parempi ja käynti miellyttävämpi.

Reijolan Fysioterapiassa tavoitteemme ei ole pelkästään saada kehoa käsiteltyä. Tavoitteemme on saada sinut kuntoon ja pysymään kunnossa. Käy tutustumassa hierontapalveluihimme ja katso ketkä sinua hoitavat.

Ajanvaraus: https://reijolaft.fi/ajanvaraus

Lue lisää hieronnasta

Mitä kehossa tapahtuu hieronnan aikana?

Miten hieronta auttaa stressiin?

Mikä auttaa parantamaan unta, auttaako hieronta?

Voiko hieronta nostaa verenpainetta?

Lihasarkuus hieronnan jälkeen

Tietoa kirjoittajasta

Tämän blogin on kirjoittanut Teppo Holopainen, fysioterapeutti (AMK) ja insinööri (AMK), joka työskentelee Joensuun alueella. Teppo tuo fysioterapiaan insinöörimäistä tarkkuutta ja analysoi kehon toimintaa järjestelmällisesti etsien oireiden taustasyitä, ei vain helpotusta hetkeksi. Yli 10 vuoden yrittäjäkokemuksella hän on syventänyt osaamistaan OMT-koulutuksilla alaraajojen fysioterapiassa, lantionpohjan fysioterapiassa ja urheilufysioterapiassa.