Mikä on TOS eli yläaukeaman oireyhtymä?

TOS eli yläaukeaman oireyhtymä on tila, jota ei tunneta niin hyvin kuin monet muut tuki- ja liikuntaelimistön vaivat. Silti se on vain yksi syy, miksi käsi puutuu, käsivarsi särkee tai hartia tuntuu jatkuvasti raskaalta. Oireet voivat muistuttaa läheisesti monia muita tiloja, mikä tekee tunnistamisesta haastavaa.

Tässä blogissa käydään läpi mitä TOS tarkoittaa, mistä se johtuu ja miten se eroaa muista samankaltaisista tiloista. Ja mikä tärkeintä, miten fysioterapia voi auttaa.

Mitä TOS tarkoittaa

Yläaukeama on anatominen alue solisluun, ensimmäisen kylkiluun ja kaulan lihasten välissä. Sen läpi kulkee hermopunos sekä verisuonia, jotka huolehtivat yläraajan toiminnasta. Kun tämä tila ahtautuu, hermot tai verisuonet joutuvat puristuksiin. Siitä syntyy nimi TOS mikä tarkoittaa Thoracic Outled Syndrome eli yläaukeaman oireyhtymä.

Oireyhtymä jaetaan kolmeen päätyyppiin sen mukaan, mikä rakenne puristuksiin joutuu. Neurologinen TOS tarkoittaa hermopunoksen puristusta, ja se on ylivoimaisesti yleisin tyyppi. Noin 95 prosenttia TOS-tapauksista on neurologisia. Valtimoperäinen TOS syntyy, kun solisluun alla kulkeva valtimo ahtautuu. Laskimoperäinen TOS puolestaan tarkoittaa laskimon puristusta, joka voi johtaa turvotukseen ja käsivarren raskauteen.

TOS tunnistetaan herkästi väärin tai jää kokonaan diagnosoimatta. Oireet ovat epäspesifejä ja voivat muistuttaa monia muita tiloja. Tutkimuksissa on todettu, että yli 60 prosentissa TOS-epäillyistä tapauksista lopullinen diagnoosi onkin jokin muu. Tämä tekee huolellisesta arvioinnista erityisen tärkeää.

Mistä TOS johtuu

Ahtautuminen ei synny yhdestä syystä. Taustalla voi olla rakenteellinen tekijä, kuten synnynnäinen lisäkylkiluu kaularangan alueella tai ensimmäisen kylkiluun epänormaali muoto. Nämä kaventavat yläaukeaman tilaa jo lähtökohtaisesti.

Useimmiten syy on kuitenkin toiminnallinen. Kaulan etupuolella sijaitsevat skalenuslihaset kulkevat juuri yläaukeaman läpi, ja jos ne ovat kireitä tai epätasapainossa, hermopunos voi joutua puristuksiin. Tähän vaikuttaa paljon se, miten keho on tottunut olemaan. Etukumara pää, lysähtänyt yläselkä ja eteenpäin valunut hartiarengas kaventavat tilaa jatkuvasti. Vuosien päätetyö tekee tästä helposti pysyvän tavan.

Myös trauma voi laukaista oireet. Whiplash-vamma tai hartian alueen isku voi muuttaa rakenteiden asentoa tavalla, jota ei heti huomaa.

Miten TOS oireilee

Yleisin oire on käden tai sormien puutuminen ja pistely. Se tuntuu usein pikkusormessa ja nimettömässä, koska hermopunoksen alimmat säikeet ovat herkimpiä puristukselle. Kipu voi säteillä hartian seudulta käsivarteen tai tuntua syvänä, jomottavana tunteena koko yläraajassa.

Monet kuvaavat käden tai käsien väsyvän nopeasti. Erityisesti yläpuolella tehtävät liikkeet, kuten tavaroiden asettelu hyllylle tai hiusten kampaus, provosoivat oiretta, jolloin käsivarsi tuntuu raskaalta ja puutuminen pahenee.

Valtimoperäisessä TOS:ssa oireet ovat erilaisia. Käsi voi muuttua kylmäksi, kalpeaksi tai sinertäväksi. Nämä ovat merkkejä verenkierron häiriöstä ja vaativat nopeaa lääkärin arviota.

Neurologisessa TOS:ssa vuorostaan oireet aaltoilevat. Välillä käsi toimii normaalisti, välillä puutuminen herättää yöllä. Tämä epäjohdonmukaisuus on yksi syy, miksi diagnoosi viivästyy.

Mikä muukin voi aiheuttaa samoja oireita

Käden puutuminen ja yläraajan kipu ovat oireita, joita aiheuttavat monet eri tilat. TOS on yksi mahdollisuus, mutta usein syy löytyy muualta. Tämän takia erotusdiagnostiikka on tärkeä osa arviointia.

Kaularangan hermopinne on yleisin vaihtoehtoinen selitys. Kun kaularangan nikamien välinen tila kapenee tai välilevyn pullistuma ärsyttää hermojuurta, oireet voivat muistuttaa läheisesti TOS:a. Tärkein erottava tekijä on se, mistä oireet lähtevät. Hermopinteessä kipu alkaa yleensä niskasta ja säteilee sieltä alaspäin, kun taas TOS:ssa se tuntuu usein hartian seudulla tai suoraan käsivarressa. Yllättävä ja akuutti niskakipu voi joskus muistuttaa TOS:n oireita, vaikka syy olisikin eri.

Rannekanavaoireyhtymä sekoitetaan TOS:iin usein. Molemmissa puutuu käsi, mutta rannekanavassa puutuminen painottuu peukaloon, etu- ja keskisormeen. TOS:ssa se tuntuu tyypillisemmin pikkusormessa ja nimettömässä. Pieni ero, mutta merkittävä.

Kyynärhermon pinne kyynärpäässä tuottaa myös samankaltaisia oireita. Lisäksi kiertäjäkalvosimen kuormittuminen voi aiheuttaa hartian alueen kipua, joka sekoittuu TOS:iin. TOS-diagnoosi on aina poissulkudiagnoosi, se vahvistuu vasta kun muut selitykset on suljettu pois.

Miten tilanne arvioidaan

TOS on yksi vaikeimmin diagnosoitavista tuki- ja liikuntaelimistön tiloista. Yksittäistä testiä, joka varmistaisi diagnoosin, ei ole. Arvio perustuu kokonaisuuteen.

Haastattelu on tärkein osa. Mistä oireet alkavat, milloin ne pahenevat ja mitkä liikkeet tai asennot helpottavat tai provosoivat. TOS:ssa oireet usein pahenevat kädet ylhäällä, pitkässä istuma-asennossa tai kun kantaa painoa. Tämä kertoo jo paljon.

Liikkeen tarkastelu ohjaa arviota eteenpäin. Kaularangan liikkuvuus, hartiarenkaan asento ja lapaluiden hallinta kertovat, missä kohtaa rakenteet ovat kuormittuneita. Usein löytyy yhdistelmä kireistä skalenuksista, etukumarasta asennosta ja heikentyneestä yläselän lihasten tuesta. Jäykkä olkapää ja rintarangan yhteys liikkeeseen havainnollistaa hyvin, miten hartiarenkaan alue vaikuttaa laajemmin yläraajan toimintaan.

Neurologinen tunto ja lihasvoima arvioidaan yläraajassa. Jos puutuminen tai voiman heikkous on selkeää, se ohjaa myös kaularangan suuntaan, jotta hermopinne voidaan sulkea pois. Diagnoosi on lopulta kliininen, ja toisinaan tarvitaan kuvantamista tai hermoratatutkimuksia muiden syiden poissulkemiseksi.

Miten TOS-oireyhtymää hoidetaan

Fysioterapia on ensisijainen hoitomuoto neurologisessa TOS:ssa, ja useimmiten leikkausta ei tarvita. Hoidon tavoite on lievittää puristusta yläaukeaman alueella ja rakentaa kapasiteettia niin, että oireet eivät palaa.

Asennon korjaus on perusta mistä lähdetään yleensä liikkeelle. Etukumara pää ja eteenpäin valunut hartiarengas kaventavat yläaukeaman tilaa jatkuvasti ja kun ryhti paranee ja hartiarengas palautuu taaksepäin, tila avartuu ja hermopunoksen puristus vähenee. Vuosien aikana kehittynyttä asentoa ei muuteta viikoissa, vaan muutos tapahtuu kuukausien säännöllisen harjoittelun myötä.

Skalenuslihasten kireyteen puututaan venyttelyllä ja manuaalisella käsittelyllä, samalla kun yläselän ja lapaluiden tukilihasten voimaa ja kestävyyttä rakennetaan viikkojen tai jopa kuukausien aikana tapahtuvan harjoittelun aikana. Olkapään liikerajoitus ja TOS liittyvät usein samaan kokonaisuuteen, jossa hartiarenkaan hallinta on puutteellinen. Kun lapaluu alkaa liikkua oikeaan aikaan, yläaukeaman kuormitus vähenee.

Neurologinen TOS paranee useimmiten konservatiivisella hoidolla, mutta oireiden merkittävä helpottaminen vie tyypillisesti kolmesta kuuteen kuukautta. Rakenteet ja lihastasapaino muuttuvat hitaasti, ja tämä kannattaa tietää etukäteen, jotta motivaatio säilyy.

Valtimoperäinen ja laskimoperäinen TOS vaativat lääkärin arviota, ja näissä tapauksissa kirurginen hoito voi olla tarpeen.

Yhteenveto

TOS eli yläaukeaman oireyhtymä on tila, joka jää usein tunnistamatta tai sekoitetaan helposti muihin yläraajan oireisiin. Käden puutuminen, hartian kipu ja käsivarren raskaus voivat johtua monesta eri syystä ja juuri siksi huolellinen arviointi on tärkeää ennen kuin diagnoosia vahvistetaan.

Neurologinen TOS on ylivoimaisesti yleisin tyyppi, ja se reagoi hyvin fysioterapiaan. Niska-hartiaseudun asennon korjaus, skalenuslihasten kireyden lievittäminen ja lapaluiden hallinnan parantaminen ovat hoidon ydin. Muutos tapahtuu hitaasti kuukausien harjoittelun aikana, mutta useimmilla oireet helpottavat merkittävästi ilman leikkausta.

Erotusdiagnostiikka on olennainen osa arviointia. Kaularangan hermopinne, rannekanavaoireyhtymä ja kyynärhermon pinne voivat aiheuttaa hyvin samankaltaisia oireita, ja TOS-diagnoosi vahvistuu vasta kun muut selitykset on suljettu pois.

Reijolan Fysioterapiassa tavoitteemme ei ole pelkästään saada oiretta pois. Tavoitteemme on saada sinut kuntoon ja pysymään kunnossa. Käy tutustumassa fysioterapiapalveluihimme ja katso ketkä sinua hoitavat.

Varaa aika fysioterapiaan

Tietoa kirjoittajasta

Tämän blogin on kirjoittanut Teppo Holopainen, fysioterapeutti (AMK) ja insinööri (AMK), joka työskentelee Joensuun alueella. Teppo tuo fysioterapiaan insinöörimäistä tarkkuutta ja analysoi kehon toimintaa järjestelmällisesti etsien oireiden taustasyitä, ei vain helpotusta hetkeksi. Yli 10 vuoden yrittäjäkokemuksella hän on syventänyt osaamistaan OMT-koulutuksilla alaraajojen fysioterapiassa, lantionpohjan fysioterapiassa ja urheilufysioterapiassa.