Selkä on kipeä, jalka puutuu, reisi säteilee tai tavarat eivät pysy kädessä. Moni hakee heti vastausta kuvantamisesta ja löytää sieltä välilevynpullistuman. Sitten alkaa huoli siitä, mitä se tarkoittaa ja tarvitaanko leikkaus.
Useimmiten ei tarvita. Välilevynpullistuma on yleinen löydös ja suurin osa paranee konservatiivisella hoidolla ilman leikkausta. Tässä blogissa käydään läpi mistä välilevynpullistuma johtuu, miten se oireilee ja mitä sille voi tehdä sekä mitä muuta vastaavaa rangan alueelta voi löytyä.
Mitä välilevy on ja mitä se tekee
Selkäranka koostuu nikamista, joiden välissä sijaitsevat välilevyt koko rangan matkalla kallonpohjasta ristiluuhun asti. Välilevy on rakenteeltaan kuin geelitäytteinen rengas. Ulkoreuna eli annulus fibrosus on sitkeää sidekudosta, joka pitää levyn koossa. Sisäosa eli nucleus pulposus on pehmeää hyytelömäistä ainetta, joka toimii iskunvaimentimena ja mahdollistaa liikkeen nikamien välillä.
Välilevyn tehtävä on jakaa selkärankaan kohdistuva kuormitus tasaisesti ja vaimentaa iskuja kävelyssä, juoksussa ja nostamisessa. Se mahdollistaa myös selkärangan liikkeen eteentaivutuksessa, taaksetaivutuksessa ja kierrossa.
Välilevy ei saa verenkiertoa suoraan vaan se ravitsee itsensä diffuusion eli aineen siirtymisen avulla ympäröivistä kudoksista. Tämä tekee siitä hitaasti uusiutuvan rakenteen. Liike pumppaa ravinteita levyyn ja poistaa kuona-aineita, minkä vuoksi liikkuminen on välilevyn terveyden kannalta välttämätöntä.
Pullistuma, välilevytyrä vai prolapsi?
Termit menevät usein sekaisin ja se aiheuttaa turhaa huolta. Käytännössä kyse on saman ilmiön eri asteista.
Välilevyn pullistuma eli protruusio tarkoittaa tilannetta, jossa välilevy työntyy ulospäin mutta ulkoreuna on vielä ehjä. Sisäosa painaaa ulkoreunaa ja saa sen pullistumaan, mutta hyytelömäinen aine pysyy levyn sisällä.
Välilevytyrä eli ekstruusio tarkoittaa tilannetta, jossa ulkoreuna on repeytynyt ja sisäosa työntyy sen läpi. Tällöin hyytelömäistä ainetta on päässyt levyn ulkopuolelle, mutta se on edelleen yhteydessä levyyn.
Välilevyn sekvesteraatio tarkoittaa tilannetta, jossa irronnut pala on erkaantunut kokonaan välilevystä ja liikkuu vapaana selkäydinkanavassa. Tämä on vakavin muoto.
Oireiden voimakkuus ei kuitenkaan aina korreloi löydöksen vakavuuden kanssa. Pieni pullistuma voi aiheuttaa voimakkaan oireen, jos se osuu hermojuureen, kun taas suuri tyrä voi olla täysin oireeton jos se ei paina mitään. Siksi kuvantamislöydöstä ei kannata tulkita yksin ilman kliinistä arviota.
Käyttämällä pysyy kunnossa
Välilevyn rappeutuminen on normaali osa ikääntymistä. Nestepitoisuus laskee, levy ohenee ja sen kyky vaimentaa iskuja heikkenee. Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia ihmisistä kokee jonkinasteisen välilevynpullistuman elämänsä aikana, mutta suurin osa on täysin oireettomia.
Riskitekijöitä on useita. Tupakointi heikentää välilevyn ravitsemusta ja lisää pullistuman riskiä. Ylipaino kuormittaa selkärankaa jatkuvasti. Genetiikka vaikuttaa merkittävästi, tutkimukset osoittavat, että kollageenia koodaavien geenien muutokset lisäävät välilevyn rappeutumisen ja pullistuman riskiä.
Työn kuormitus mainitaan usein riskitekijänä ja toistuva eteentaivutus sekä raskaat nostot kuormittavat välilevyä epäedullisesti. Tutkimusnäyttö kuitenkin osoittaa, että riskitekijöiden yhdistelmä vaihtelee yksilöittäin eikä yksittäinen ammattiryhmä selitä asiaa yksiselitteisesti. Käytännössä merkittävämpää on se, millainen kuntotaso yksilöllä on suhteessa työn vaatimuksiin ja millainen perimä hänellä on.
Hyvä esimerkki tästä on vertailu kahden henkilön välillä. Toinen nostaa raskaita taakkoja harvoin ja satunnaisesti, toinen kuormittaa selkäänsä säännöllisesti esimerkiksi voimaharjoittelulla. Ensimmäisellä on suurempi riski saada välilevyoireita, koska hänen kudoksensa eivät ole tottuneet kuormitukseen. Keho sopeutuu siihen mitä siltä säännöllisesti vaaditaan ja satunnainen kova kuormitus tottumattomalle keholle on riskialttiimpaa kuin säännöllinen kuormitus tottuneelle.
Tässä piilee olennainen asia. Välilevy ei saa verenkiertoa suoraan vaan se ravitsee itsensä liikkeen avulla. Liike pumppaa ravinteita levyyn ja poistaa kuona-aineita. Liikkumattomuus heikentää välilevyn ravitsemusta ja kiihdyttää rappeutumista. Käyttämällä siis pysyy kunnossa, kunhan kuormitus on sopivaa ja säännöllistä. Eli kuormituksen ja levon on silti säilyttävä tasapainossa.
Oireilun kyllä tunnistaa
Välilevynpullistuman oireet riippuvat siitä, missä kohtaa selkärankaa se sijaitsee ja painaako se hermojuurta vai ei.
Lannerangan alueella yleisin oire on selkäkipu, joka säteilee pakaraan ja alaraajaan. Kun pullistuma painaa hermojuurta, syntyy iskiasoire eli säteilykipu, joka seuraa hermon kulkureittiä reiden takaosaan, pohkeeseen ja joskus jalkaterään asti. Puutuminen ja pistely seuraavat samaa reittiä.
Kaularangan alueella oireet säteilevät yläraajaan. Kipu niskassa ja hartiassa, puutuminen käsivarressa ja sormissa sekä käden voiman heikkeneminen ovat tyypillisiä. Tavarat eivät pysy kädessä tai ote tuntuu epävarmalta.
Lihasheikkous on merkki siitä, että hermojuuri on ärsyyntynyt voimakkaasti. Varpaille nousu tai kantapäällä kävely voi olla vaikeaa lannerangan pullistumassa. Yläraajassa puristusvoima tai tietyn lihaksen toiminta heikkenee.
Oireet pahenevat tyypillisesti eteentaivutuksessa, istumisessa ja yskimisessä tai aivastamisessa, jotka lisäävät painetta välilevyyn. Makuuasento ja kevyt liike helpottavat usein.
Yleisesti kivun voimakkuus on välilevynpullistuman kokeneiden kertoman mukaan voimakkainta mitä ovat siihen asti kokeneet. Eli lopulta voi sanoa, että välilevynpullistuman kyllä tunnistaa, kun se omalle kohdalle sattuu.
Vakavammat oireet vaativat välitöntä lääkärin arviota. Virtsarakon tai suolen toiminnan häiriöt, molemminpuolinen puutuminen alaraajoissa tai nopeasti etenevä lihasheikkous ovat merkkejä, jotka edellyttävät päivystyksellistä arviota.
Tärkeä huomio kuvantamisesta
Kuvantamislöydös ei ole sama asia kuin diagnoosi. Tämä on yksi tärkeimmistä asioista ymmärtää välilevynpullistumassa.
Tutkimukset osoittavat, että oireettomilla ihmisillä löytyy magneettikuvauksessa välilevymuutoksia huomattavan usein. Yhdessä tutkimuksessa jopa 76 prosentilla oireettomista löytyi välilevynpullistuma, kun verrokit oli sovitettu iän, sukupuolen ja työn kuormituksen mukaan. Toisessa tutkimuksessa 20 prosentilla oireettomista löytyi pullistuma.
Tämä tarkoittaa, että pullistuman löytyminen kuvasta ei automaattisesti selitä kipua. Kipu voi johtua jostain aivan muusta ja pullistuma voi olla sattumalöydös, joka on ollut siellä vuosia ilman oireita.
Toisaalta pieni löydös voi aiheuttaa voimakkaan oireen, jos se osuu hermojuureen epäedullisesti. Löydöksen koko ei siis kerro oireen voimakkuudesta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuvantamista ei kannata tehdä rutiininomaisesti akuutissa selkäkivussa. Kliininen arvio eli oireiden käyttäytyminen, liikkeen tarkastelu ja neurologinen tutkimus kertovat enemmän kuin pelkkä kuva. Kuvantaminen on perusteltu silloin kun oireet eivät reagoi hoitoon tai kun neurologiset löydökset vaativat tarkempaa selvittelyä.
Miten tilanne arvioidaan ja hoidetaan
Arvio alkaa haastattelusta. Milloin oireet alkoivat, miten ne käyttäytyvät ja mitkä liikkeet tai asennot provosoivat tai helpottavat. Säteilyoireen tarkka sijainti kertoo paljon siitä, mikä hermojuuri on mahdollisesti ärsyyntyneenä.
Liikkeen tarkastelu ja neurologinen tutkimus täydentävät kuvaa. Tunto, lihasvoima ja jänneheijasteet arvioidaan oireilevan raajan alueelta. Nämä löydökset yhdessä oireiden sijainnin kanssa auttavat paikantamaan ongelman tason.
Hoito on ensisijaisesti konservatiivinen. Tutkimukset osoittavat, että 60-90 prosenttia oireisista välilevynpullistumista paranee itsestään ilman leikkausta. Keho pystyy hajottamaan pullistuman ja oireet helpottavat vähitellen viikkojen ja kuukausien aikana.
Fysioterapia tukee paranemista. Kuormituksen säätely, liikkeen palauttaminen ja syvien tukilihasten harjoittelu ovat hoidon ydin. Täydellinen lepo ei auta vaan voi hidastaa paranemista, koska välilevy tarvitsee liikettä ravitsemuksensa vuoksi. Kuormituksen oikea annostelu on olennaista.
Leikkaus on tarpeen harvoin. Se harkitaan silloin kun oireet eivät reagoi konservatiiviseen hoitoon useiden kuukausien aikana tai kun neurologiset löydökset etenevät, kuten lihasvoima heikkenee nopeasti. Vakavat oireet kuten virtsarakon toiminnan häiriöt vaativat kiireellistä leikkausarviota.
Yhteenveto
Välilevynpullistuma on yleinen löydös. Jopa 80 prosenttia ihmisistä kokee jonkinasteisen pullistuman elämänsä aikana, mutta suurin osa on täysin oireettomia. Kuvantamislöydös ei siis automaattisesti tarkoita, että kipu johtuu siitä.
Riskitekijöitä ovat ikääntyminen, tupakointi, ylipaino ja perimä. Työn kuormitus vaikuttaa, mutta merkittävämpää on kuntotaso suhteessa kuormituksen vaatimuksiin. Keho sopeutuu siihen mitä siltä säännöllisesti vaaditaan ja satunnainen kova kuormitus tottumattomalle keholle on riskialttiimpaa kuin säännöllinen kuormitus tottuneelle.
Suurin osa oireisista pullistumista paranee konservatiivisella hoidolla. Fysioterapia, kuormituksen säätely ja liikkeen ylläpitäminen tukevat paranemista. Leikkaus on tarpeen harvoin ja se harkitaan vasta kun muut keinot eivät ole auttaneet.
Välilevy ravitsee itsensä liikkeen avulla, joten liikkuminen on sen terveyden kannalta välttämätöntä. Käyttämällä pysyy kunnossa, kunhan kuormituksen ja levon tasapaino säilyy.
Reijolan Fysioterapiassa tavoitteemme ei ole pelkästään saada kipua pois. Tavoitteemme on saada sinut kuntoon ja pysymään kunnossa. Käy tutustumassa fysioterapiapalveluihimme ja katso ketkä sinua hoitavat.
Ajanvaraus: https://reijolaft.fi/ajanvaraus
Lue lisää:
Iskiasoireet, mistä ne johtuvat?
Miksi käsi puutuu ja pistelee?
Kaularangan spondyloosi eli kaularangan degeneratiiviset muutokset
Piriformis-oireyhtymä, mistä se johtuu?
Tietoa kirjoittajasta
Tämän blogin on kirjoittanut Teppo Holopainen, fysioterapeutti (AMK) ja insinööri (AMK), joka työskentelee Joensuun alueella. Teppo tuo fysioterapiaan insinöörimäistä tarkkuutta ja analysoi kehon toimintaa järjestelmällisesti etsien oireiden taustasyitä, ei vain helpotusta hetkeksi. Yli 10 vuoden yrittäjäkokemuksella hän on syventänyt osaamistaan OMT-koulutuksilla alaraajojen fysioterapiassa, lantionpohjan fysioterapiassa ja urheilufysioterapiassa.
Tutustu myös meidän palveluihimme
Fysioterapia Joensuu
Hieronta Joensuu
Tukipohjalliset Joensuu
Lantionpohjan fysioterapia miehille Joensuu
Lantionpohjan fysioterapia naisille Joensuu
Golf Fysioterapia Joensuu
Raskaushieronta Joensuu
Purentalihashieronta Joensuu
Lähteet
Al Qaraghli MI, De Jesus O. Lumbar Disc Herniation. StatPearls. 2023.
