Aika on jokaiselle ja jokaiseen asiaan hyvin muuttuva asia. Vaikka sitä mitataan globaalisti yhtenevästi, on ajankulun tunne jokaisella tilanteeseen riippuvainen. Einsteinin kuuluisaa vertausta mukaillen, aika tuntuu kuluvan rakkaiden asioiden äärellä nopeammin, kuin esimerkiksi odottaessa.
Toukokuussa tuli täyteen vuosi uusissa tiloissa, asiasta piti kirjoittaa jo viime kuussa, mutta tuli muita mielenkiintoisia asioita. Joka tapauksessa aika on kulunut nopeasti ja mukavasti, mikä jo itsessään kertoo, ettei tilat ainakaan ole olleet huonot. Henkilökohtaisesti pidän työskentelystä avarissa tiloissa, varsinkin tässä ammatissa missä toimitaan toisen ihmisen kanssa.
Avarat tilat ovat asiakkaalle myös, voisiko sanoa nautinnollisempaa, sillä silloin terapeutin ei tarvitse olla aivan iholla. Olemme erilaisia mitä tulee esimerkiksi vastaanotolla riisuuntumiseen, siinä missä se toisille on luonnollista, on toisille isokin kynnys riisuuntua vastaanotolla. Lisäksi harjoitteiden ohjaaminen, missä niitä mahtuu paremmin tekemään, on myös mukavampaa.
Monesti riittää, että riittävä riisuuntuminen tapahtuu vain hoitosarjan alussa, jolloin voin tehdä riittävän määrän tutkimuksia. Ikävä kyllä minulla ei ole röntgenkatsetta, enkä ole saanut mistään tilattua magneettikuvaus appia puhelimeeni, vaikka näitä olenkin toivonut.
Odottavan aika on pitkä
Ajan kuluessa rakkaiden asioiden äärellä nopeasti, on odottavan aika pitkä. Tämä tulee ilmi työssäni esimerkiksi kuntoutuksessa. Välillä tuntuu, että se rytmi mitä yhteiskunnassa on toimintojen ripeyden kannalta tai sen ripeyden odottaman kannalta, ei ole se mitä mihin evoluutio on meitä kasvattanut.
Tämä ristiriita tulee ilmi juuri kuntoutuksessa, sillä kehomme korjaantuu varsin hitaasti ja edistyminen kannattaakin laskea viikkojen jaksoissa, kuin päivissä. Mieli muistaa, kuinka kesäpellolla kirmattiin ihan äskettäin, mutta nyt rikki oleva kohta ei sitä anna, jos antaa edes nukkua. Voi olla, että koko kesä menee kuntoutuksen ääressä, ehkä jopa syksykin. Samalla mieli tekisi takaisin omiin harrastuksiin.
Odottavan aika on pitkä myös liike-elämässä. Toimitilamuuton takia myös pienryhmätoiminta on ollut mahdollista, mutta erinäisten muutosten takia se alkaa vasta kunnolla nyt heinäkuussa. Ryhmä on yksinkertaisesti rentoutusryhmä, mihin muuten kannattaa oikeasti osallistua, mikäli haluaa oppia hallitsemaan stressiä. Ilmoittaudu mukaan siis heti kirjoittamalla Venlalle sähköpostia [email protected]
Kaikki alle viisi tähteä on pettymys
Yllä oleva lausahdus on käyttämäni lausahdus. Olen pyrkinyt saamaan asiat toimimaan asiakkaan kannalta mahdollisimman helpoksi, esimerkiksi aloittaen ajanvarauksesta tai kotisivuista. Kuitenkin kaikki nuo edeltävät ovat vain kuorrutetta, ellei asiat itse vastaanotolla ole oikein. Tämä on taas vaatinut aikaa, että asiat ovat tulleet tavaksi.
Asiakaspalvelukokemus on aina subjektiivinen kokemus, mihin ikävä kyllä vaikuttaa vaikka se, millä mielenlaadulla lähdetään kodista liikkeelle. Näissäkin tapauksissa asiakkaalle annan ohjeet, että näistä ovista astuessa ole oma itsesi. Mikäli kotona ei kaikki ole hyvin, saa niistä kertoa, mikäli siltä tuntuu. Minulla tai oikeastaan meillä on vaitiolovelvollisuus, eli emme ole kylän tietotoimistoja.
Kaikkeen en voi vaikuttaa, mutta se mihin voin vaikuttaa on juuri se, kuinka järjestelmät toimivat, sekin rajatusti tosin. Mutta se mihin voin vaikuttaa on juuri kokemus vastaanotolla, asiakkaan vastaanottaminen on se tärkein ja varsinkin asiakkaan kuuntelu. Asiakkaana olemme tyytyväisiä silloin, kun meitä kuunnellaan ja me saamme mitä halutaan. Emmekö olekin?
Pyritään tekemään hyvää työtä
Ei se viisi tähteä asiakaspalvelussa onnistu, mikäli yrittää täydellisyyttä. Viiteen tähteen on osattava olla sopivasti rento, sillä rentoutuneena hoksaa ja näkee asioita enemmän. Tässä asiassa työyhteisö on tärkeässä roolissa ja se, mikä ilmapiiri sillä on.
Itselle on aina ollut tärkeää, että saan työskennellä vapaasti ja minuun luotetaan. Samaa asiaa olen pyrkinyt tuomaan esille itse johtajana varsinkin, kun minulla on asiantuntija johdettavana. En halua lähteä mikromanagerointiin vaan annan vapaat kädet tehdä mahdollisimman hyvää työtä, virheetkin minä sallin. Tämä on kannattanut, ainakin minun mielestä.
Kuinkas oma rentous sitten? Omalla kohdalla aloin miettiä Venlan lausahduksen jälkeen, että olen synkempi hahmo kuin aikaisemmin. Tosiasiassa pitkä pätkä pelkkää työtä ilman irtaantumista johtaa siihen, että kokonaisuuden näkeminen hämärtyy. Elämä muuttuu suorittamiseksi. Yrittäjänkin täytyy lopettaa välillä työnteko ja antaa aikaa itselle sekä muille mielenkiinnon kohteille, sieltä uudet ideat sitten kumpuaa.
Venlan vaikutus on siis ollut suurempi, kuin olen osannut sitä olen ymmärtänyt, saati osannut kertoa ja vaikka Venla on ollut vasta töissä pari kuukautta. Näin blogia kirjoittaessa ajatuksia saan paremmin sanoitettua. Täytynee muistaa Venlaa kiittää oikeasti, ei hänkään välttämättä käsitä omaa tärkeyttään ja mitenkä voisikaan, ellen osaa sitä kertoa.
Lopuksi vielä, Venlan opiskellessa psykofyysistä fysioterapiaa, tulen minä vuorostaan olemaan Venlan oppilas näissä asioissa. Ajallisesti hetki sitten Venla oli harjoittelussa minulla ja nyt on minun vuoro oppia Venlalta. Näinhän se menee, kun erikoistumme molemmat eri asioihin, opimme myös sitten toisiltamme ja se on hauskaa.
Teppo Holopainen
Yrittäjä, fysioterapeutti, insinööri