Virtsan karkailu synnytyksen jälkeen – Reijolan Fysioterapia Joensuu

Virtsankarkailu synnytyksen jälkeen on yleisempi ilmiö kuin moni äiti osaa odottaa. Moni kokee tilanteen hävettävänä eikä ota asiaa puheeksi terveydenhuollossa, vaikka kyseessä on hyvin tavallinen ja hoidettavissa oleva vaiva. Raskaus ja synnytys kuormittaa lantionpohjaa merkittävästi, ja karkailun taustalla on usein selkeä fysiologinen syy. Lantionpohjan fysioterapia on ensisijainen hoitomuoto. Sen avulla suurin osa naisista saa tilanteeseen selvän parannuksen.

Virtsan karkailu synnytyksen jälkeen on yleistä

Virtsankarkailu synnytyksen jälkeen on paljon tavallisempaa kuin usein ajatellaan. Tutkimusnäytön mukaan noin 26–33 prosenttia synnyttäneistä naisista kokee virtsankarkailua synnytyksen jälkeen. Alatien kautta synnyttäneillä esiintyvyys on selvästi korkeampi kuin sektiolla synnyttäneillä: alatiesynnytyksen jälkeen karkailua esiintyy noin 31 prosentilla, kun sektiolla synnyttäneillä vastaava luku on noin 15 prosenttia. Karkailu voi ilmetä ponnistusinkontinenssina, jolloin virtsaa karkaa yskiessä, aivastaessa tai liikkuessa, tai pakkoinkontinenssina, jossa virtsaamisen tarve tulee äkillisesti ja voimakkaana. Oireet vaihtelevat lievästä tihkumisesta selkeämpään karkailuun, joka voi vaikuttaa merkittävästi päivittäiseen elämään.

Miksi synnytys kuormittaa lantionpohjaa

Lantionpohja on lihaksisto, joka kannattaa virtsarakkoa, kohtua ja peräsuolta. Raskauden aikana kasvava kohtu lisää jatkuvasti lantionpohjan kuormitusta, ja kudokset venyvät valmistautuakseen synnytykseen. Tämä on normaali prosessi mutta se jättää lantionpohjaan väliaikaisen tai joskus pidempikestoisen heikkouden. Alatiesynnytyksessä ponnistusvaihe venyttää lantionpohjan lihaksia ja hermoja voimakkaasti. Erityisesti pitkittynyt ponnistusvaihe, suuri vastasyntyneen paino sekä repeämät voivat kuormittaa lantionpohjan rakenteita tavalla, joka näkyy virtsankarkailuna viikkojen tai kuukausien ajan synnytyksestä. Hermojen toipuminen vie aikaa, minkä vuoksi oireet eivät aina häviä itsestään nopeasti.

Riskitekijät

Kaikilla synnyttäneillä ei esiinny virtsankarkailua, ja riskiin vaikuttavat useat tekijät. Tutkimusnäytön perusteella merkittävimpiä riskitekijöitä ovat alatiesynnytys, virtsankarkailu jo raskauden aikana, useampi synnytys, äidin ikä yli 35 vuotta sekä vastasyntyneen paino yli neljä kiloa. Myös ylipaino ennen raskautta ja pitkittynyt ponnistusvaihe lisäävät riskiä. Asia on tärkeä tiedostaa jo raskauden aikana. Raskauden aikainen virtsankarkailu on erityisen merkittävä ennustemerkki: naisilla, joilla esiintyy karkailua jo odotusaikana, on selvästi suurempi riski kokea sama ongelma synnytyksen jälkeen. Tähän ryhmään kuuluvien on erityisen tärkeää aloittaa lantionpohjaharjoittelu jo raskauden aikana ja jatkaa sitä synnytyksen jälkeen.

Lantionpohjan fysioterapia hoitomuotona

Lantionpohjan fysioterapia on kansainvälisten hoitosuositusten mukaan ensisijainen hoitomuoto synnytyksen jälkeiseen virtsankarkailuun. Woodleyn ym. Cochrane-katsauksessa vuodelta 2020 todettiin, että ohjattu lantionpohjaharjoittelu vähentää karkailua merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa hoitoa ei anneta. Pelkkä kotona tehty harjoittelu ilman ammattilaisen ohjausta on selvästi vähemmän tehokasta, ja syy on yksinkertainen: lantionpohjan oikea aktivointi ei ole itsestään selvää. Osa naisista jännistää harjoitellessa vahingossa vääriä lihaksia, kuten pakaroita tai vatsaa jolloin lantionpohja ei aktivoidu lainkaan toivotulla tavalla. Fysioterapeutti arvioi lantionpohjan toiminnan ja varmistaa, että harjoittelu kohdistuu oikeaan paikkaan.

Mitä fysioterapia pitää sisällään

Lantionpohjan fysioterapia alkaa aina yksilöllisellä arvioinnilla, jossa selvitetään lantionpohjan lihasten toiminta, vahvuus ja koordinaatio. Arvioinnin perusteella laaditaan harjoitteluohjelma, joka vastaa juuri kyseisen naisen tilanteeseen. Harjoittelu koostuu lantionpohjalihaksia vahvistavista ja rentouttavista harjoitteista, joita tehdään sekä vastaanotolla että kotona. Tutkimusnäytön mukaan ohjatun harjoittelun yhdistäminen säännölliseen kotiharjoitteluun antaa parhaan tuloksen. Tarvittaessa fysioterapeutti voi täydentää hoitoa sähköstimulaatiolla, jonka on osoitettu tehostavan harjoittelun vaikutusta erityisesti silloin, kun lantionpohjan lihasten aktivointi on vaikeaa. Harjoittelun etenemistä seurataan ja ohjelmaa päivitetään tilanteen mukaan.

Mitä fysioterapia pitää sisällään

Lantionpohjan fysioterapia alkaa aina yksilöllisellä arvioinnilla, jossa selvitetään lantionpohjan lihasten toiminta, vahvuus ja koordinaatio. Arvioinnin perusteella laaditaan harjoitteluohjelma, joka vastaa juuri kyseisen naisen tilanteeseen. Harjoittelu koostuu lantionpohjalihaksia vahvistavista ja rentouttavista harjoitteista, joita tehdään sekä vastaanotolla että kotona. Tutkimusnäytön mukaan ohjatun vastaanottokäyntien ja säännöllisen kotiharjoittelun yhdistelmä antaa parhaan tuloksen. Pelkkä kotiharjoittelu ilman ohjausta jää teholtaan selvästi heikommaksi, koska ilman arviota ei voida varmistaa että harjoittelu kohdistuu oikeisiin lihaksiin oikealla tavalla.

Milloin hakeutua hoitoon

Virtsankarkailu synnytyksen jälkeen ei ole väistämätön osa äitiyttä, eikä sen kanssa tarvitse oppia elämään. Hoitoon kannattaa hakeutua heti kun karkailu alkaa haitata arkea, sillä varhainen aloitus antaa parhaat edellytykset toipumiselle. Tutkimusnäytön mukaan lantionpohjan toiminta voi heiketä edelleen, jos tilannetta ei hoideta, ja pitkään jatkunut ongelma voi olla hitaampi korjata kuin tuoreeltaan hoidettu. Synnytyksen jälkeinen tarkastus on hyvä hetki ottaa asia puheeksi, mutta fysioterapeutille voi hakeutua myös suoraan ilman lähetettä.

Yhteenveto

Virtsan karkailu synnytyksen jälkeen on yleinen vaiva, jonka taustalla on useimmiten synnytyksen lantionpohjalle aiheuttama kuormitus. Karkailu ei häviä itsestään kaikilla, eikä sen kanssa tarvitse jäädä yksin. Lantionpohjan fysioterapia on tutkitusti tehokas hoitomuoto, ja mitä aiemmin hoito aloitetaan, sitä paremmat edellytykset toipumiselle on. Reijolan Fysioterapiassa lantionpohjan fysioterapiaan on erikoistunut fysioterapeutti Ronja Schavikin, joka vastaa synnytyksen jälkeiseen kuntoutukseen liittyviin kysymyksiin. Ajan voi varata suoraan ajanvaraussivulta.

Tietoa kirjoittajasta

Tämän blogin on kirjoittanut Ronja Schavikin, fysioterapeutti (AMK). Ronja on erikoistunut raskaus- ja synnytyksen jälkeiseen fysioterapiaan sekä lantionpohjan fysioterapiaan. Hän työskentelee Reijolan Fysioterapiassa Joensuussa ja auttaa synnyttäneitä naisia palaamaan arkeen ja liikuntaan turvallisesti ja yksilöllisesti.