Golflyönti voi näyttää yksinkertaiselta – maila liikkuu, naps ja pallo lentää. Mutta fysioterapeutin silmin kyse on paljon monimutkaisemmasta liikkeestä. Golfsvingi on kehon hallinnan, liikkuvuuden, voimantuoton ja hermolihasjärjestelmän hienosäädetty yhteistyö. Kun jokin osa tästä ketjusta ei toimi optimaalisesti, se voi näkyä suorituksessa – tai aiheuttaa kipuja.
Fysioterapiassa tarkastellaan golfsvingiä vaihe vaiheelta: ei lyöntitekniikkana, vaan enemmän kehon toimintana. Mitä lihasryhmiä aktivoituu, missä järjestyksessä? Miten voima siirtyy jaloista käsivarsiin? Syntyykö jossakin kohdassa liiallista kuormitusta? Tällainen analyysi auttaa sekä ennaltaehkäisemään vammoja että kehittämään suoritusta turvallisesti. Jokaisella luonnollisesti on oman näköinen svingi ja mikäli svingi aiheuttaa oireita, svingi keskustellaan vaihe vaiheelta läpi, miksi mitäkin tehdään ja mitä haluttaisiin tehdä.
Svingin vaiheet
- Alkuasento – kehon perusta
Fysioterapeuttisesti alkuasennossa arvioidaan muun muassa ryhtiä, alaraajojen linjausta ja tasapainoa. Onko paino jakautunut tasaisesti? Onko asento niin sanotusti vahvan näköinen? Katson myös esimerkiksi asioita, että onko alaselässä liikaa notkoa? Puutteellinen tuki tässä vaiheessa voi johtaa koko svingin aikaisiin virheisiin – erityisesti alaselän ja lonkan kuormittumiseen. - Taaksevienti – liikkuvuuden testi
Kun svingi alkaa, keho kiertyy taakse. Tämä vaihe vaatii erityisesti rintarangan liikkuvuutta, lonkan kiertoa ja lapojen hallintaa. Jos rintaranka ei kierry riittävästi, keho voi kompensoida kierron alaselästä, mikä altistaa rasitusvammoille. Fysioterapiassa tätä vaihetta käytetään usein myös liikkuvuuden arviointiin: missä kohtaa liike pysähtyy ja miksi? - Alasvienti – voimansiirron ydin
Tässä vaiheessa nähdään, kuinka hyvin keho siirtää voimaa alhaalta ylös. Fysioterapeutti tarkastelee esimerkiksi lantion hallintaa, keskivartalon tukea ja jalkaterän toimintaa. Voiman pitäisi kulkea jaloista lantion ja keskivartalon kautta mailaan – mutta monella golfarilla voima “vuotaa” pois, jos tukilihaksisto ei aktivoidu oikein tai tukilihasten voima loppuu. - Osuma – kuormituksen huippu
Osumassa nähdään usein myös suurin kuormitus: polviin, lonkkiin, alaselkään ja olkapäihin kohdistuu lyhytkestoinen, mutta suuri rasitus. Fysioterapeuttina arvioimme, miten tämä rasitus jakautuu kehoon. Onko liikeketju symmetrinen? Pystyykö keho ottamaan iskun vastaan ilman ylikuormitusta? Tämä vaihe on myös avainasemassa kipujen ymmärtämisessä, jos asiakas kokee oireita lyönnin aikana tai sen jälkeen. - Seuranta – hallittu loppuasento
Loppuasento paljastaa usein paljon kehon hallinnasta ja liikkuvuudesta sekä mahdollisista oireista, esimerkiksi nilkan tai polven kiputiloista. Hyvässä svingissä paino on siirtynyt etujalalle, lantio ja hartiat ovat kiertyneet auki, etujalan linjaus on vahva sekä polvilinjaus on suora kehon pysyessä tasapainossa. Mikäli seuranta päättyy horjuen tai epäsymmetrisesti, se voi viitata lihasepätasapainoon, puolieroon tai tukilihasten heikkouteen tai johonkin muuhun oireeseen, mistä ei välttämättä vielä tiedetä, mutta sitä aletaan tutkia.
Fysioterapiassa golfsvingin vaiheiden ymmärtäminen on avain yksilölliseen harjoitteluun ja vammojen ehkäisyyn. Reijolan Fysioterapiassa liikeanalyysi yhdistyy aina käytännön toimiin: liikkuvuusharjoitteisiin, tukilihasten aktivointiin tai voimantuoton parantamiseen. Näin lyönti ei vain kehity teknisesti – se myös tuntuu paremmalta kehossa ja ennen kaikkea voi nauttia pelistä enemmän!
Mikäli haluat niin voit käydä varaamassa ajan vaikka heti nettiajanvarausta käyttämällä.
Jos haluat kehittää swingisi fysiikkaa ja ehkäistä vammoja, tutustu palveluumme: golfarin fysioterapia Joensuu.
Lähteet:
- Titleist Performance Institute – Swing Characteristics
https://www.mytpi.com/improve-my-game/swing-characteristics - Gluck GS, Bendo JA, Spivak JM. (2008). The biomechanics of the golf swing. American Journal of Sports Medicine
- Lindsay DM & Vandervoort AA. (2014). Golf swing biomechanics: A review of the literature. Sports Biomechanics